Heidi Nieminen korosti edelleen että muillekin toimijoille kuin vain Itellalle voidaan asettaa vaateita, tätä direktiivi ei estä, mutta tämä voisi rajoittaa kilpailua positiivisessa mielessä. Yleisön keskuudessa keskustelua herätti varsinkin yötyöhön liittyvä kysymys työ- ja postiturvallisuuden takaamisesta. Yksin työskentely öisillä kaduilla voi olla vaarallista, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Pimeällä osoitteellisten postien jakaminekaan ei ole aivan helppoa. Yötyö ei sovi kaikille, eivätkä kaikki sitä jaksa. Terveillekin ihmisille yötyö aiheuttaa terveydellisen riskin.Harmaan talouden mahdollinen pesiytyminen alalle aiheutti laajalti huolestumista. Mutta varsinkin työehtosopimuksen mahdollinen polkeminen kilpailevissa yrityksissä. Mainosjakelussa tämä on jo koettu. Eikä pelko palkkojen polkemisesta ole aiheeton kun ottaa huomioon tämän hetkisen työehtosopimuksen neuvottelutilanteen. Kari Uotila myönsi että harmaantalouden valvontamekanismit eivät ole kunnossa, vaan talousrikollisuus ja työvoiman hyväksikäyttö on yleistynyt.  Hän oli samaa mieltä että laki on vietävä työ- ja tasa-arvovaliokuntaan sillä tällä lailla on myös sosiaaliset ulottuvuudet ja vaikutusta työhyvinvointiin. Uotila totesi lopuksi että valtio joutuu maksamaan tästä laista tavalla tai toisella paljon. Tämä tuo tappiota valtiolle, voitot menevät ulkomaille, siis ei tuloja mutta kuluja joita aiheuttaa mm lisääntyvä työttömyys.Saarinen muistutti että vapaa liikkuvuus tarkoittaa myös konnien vapaata liikkumista maasta toiseen. Mahdollinen halpatyövoima tuo mukanaan myös sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia, myös heille jotka tulevat EU-alueen ulkopuolta.Kysymykseen siitä kuinka tiedonkulku taataan kriisitilanteessa jos vaikka sähköiset mediat kaatuvat, Outi Mäkelä vastasi että kerran viikossa jaettava posti riittää. Johanna Karimäkeä myös huolestuttaa mahdollinen harmaatalous, mutta varsinkin yötyö joka voi lisätä työpahoinvointia. Lisääntyvä yötyö tulisi vaatimaan yhteiskunnalta ainakin sen että yö-päivähoitoa voitaisiin joutua lisäämään huomattavasti ja onko tämä edes mahdollista kuntien nykyisessä tilanteessa.Niemisen mielestä on kaksi keinoa estää kilpailijoita polkemasta työehtosopimusta. Ensinnäkin erittäin tärkeää on korkea järjestäytymisaste tulevaisuudessa. Toisekseen rikkomukset viedään työtuomioistuimeen joka päättää asioista, kuten mainosjakelun kohdalla on tehty. Lopuksi Heidi Niminen korosti edelleen, että lakiesityksen perusongelma on rahoitus. Se ajaa Itellaa työntekijöiden kannalta ikäviin ratkaisuihin, kuten yötyön lisäämiseen. On myös muistettava että kun rahoituspohja yrityksessä pettää, tämä koskee jokaista joka työskentelee Itellan palveluksessa, ylimmältä pallilta alkaen. Nyt on käytettävä kansallinen liikkumavara hyväksi, ja näitä ovat yleisvelvoitteen rahoituksen varmistaminen ja laatuvaatimusten asettaminen myös kilpailijoille.